Teoriaa värin vaikutuksesta palttinapohjalla TEKSTI Marjatta Hirvi Palttinaan muodostuu vuorolankaisesti kahdella värillä luotuna ja kudottuna pitkittäis- tai poikittaisraitoja sen mukaan, missä järjestyksessä eri väriset loimi- ja kudelangat tulevat kankaan pinnalle. Lankojen värijärjestystä saadaan muutettua asettamalla kaksi samalla tavalla sitoutuvaa lankaa vierekkäin, tai kaksi samanväristä lankaa vierekkäin. Molemmissa tavoissa kankaan pinnalle jäävien lankojen värijärjestys muuttuu, jolloin raitojen suunta muuttuu ja värit muodostavat kuvioita. KAHDELLA VARRELLA PALTTINAPOHJAISIA VÄRIKUVIOITA 1 a) ja 1 b) Värikuviot on saatu muodostumaan vaihtamalla väriä kuvion rajakohdassa. Värit ovat vuorolankaisesti, paitsi halutussa kuvioiden vaihtokohdassa on kaksi väriä vierekkäin. - Kankaan sidospinta on tasainen. - Mallia suunnitellessa ja loimea luodessa pitää ottaa huomioon värien vaihtumiskohdat. 2 a) ja 2 b) Värikuviot muodostuvat sidoksen lankajärjestystä muuttamalla. Loimessa ja kuteessa värit ovat koko ajan vuorolankaisesti. Niisinnässä on kaksi vierekkäistä eri väristä lankaa samalla varrella ruutukuvioiden rajakohdassa. Poljennassa on kaksi peräkkäistä heittoa eri väreillä, mutta samalla polkusella. Oikea palttina ja nurja palttina vaihtuvat kuvion rajakohdissa. - Kankaan sidospintaan tulee samalla tavalla sitoutuvia kohtia. - Koko loimi voidaan luoda vuorolankaisesti kahdella värillä. NELJÄLLÄ VARRELLA PALTTINAPOHJAISIA VÄRIKUVIOITA 3 a) ja 3 b) Palttinaan on lisätty toinen ryhmä kolmannelle ja neljännelle varrelle ja polkuselle. Niiden sidonta on muille varsille ja polkusille päinvastainen, jolloin oikea ja nurja palttina vaihtavat paikkaa ja kuvio muuttuu. Kaksi ensimmäistä niisintäryhmää on niisitty vuorttaisella suoralla niisinnällä ja kaksi jälkimmäistä käänteisellä niisinnällä. Kuvioista tulee silloin toisilleen päinvastaiset. 4 a) ja 4 b) Samanlaiseen lopputulokseen päästään tasatoimikkaan sidonnalla ja jakoniisinnällä. Niisintäryhmissä on vuorottainen niisintä kahdelle vastakkaiselle varrelle. Kahdessa ensimmäisessä ryhmässä niisinnän suunta on suora ja kahdessa jälkimmäisessä käänteinen. Poljentaryhmät ovat niisinnän kaltaiset. - Koko loimi voidaan luoda vuorolankaisesti kahdella värillä. 1 a) 2 a) 3 a) 4 a) 1 b) 2 b) 3 b) 4 b) oikean palttinan perusruutu nurjan palttinan perusruutu a b c d e g nurja palttina niisintää muuttamalla Loimi- ja kudelankojen nousut ja laskut ovat päinvastaiset oikeassa palttinassa (a) ja nurjassa palttinassa (b). Vuorolankaisesti kaksiväriset loimi- ja kudelangat jäävät kankaan pinnalle nousujen ja laskujen mukaisessa järjestyksessä. Oikeassa palttinassa väreistä muodostuu pitkittäisraitaa (c) ja nurjassa palttinassa poikittaisraitaa (d). Nurja palttina saadaan muodostumaan myös muuttamalla palttinan niisintäjärjestystä tai poljentajärjestystä (e ja g). 34
RkJQdWJsaXNoZXIy Nzk5NTY3